Inesperadamente hopi sorto úniko riba e islanan ariba Hulandes Karibense

Na Saba, St. Maarten, St. Eustatius i Saba Bank tin minimal 35 sorto di animal i mata ku no ta eksistí na ningun otro parti di mundu, asina yamá sortonan ‘endémiko’. Un 188 sorto mas, aparte di ta paresé riba e islanan akí, ta paresé solamente riba e islanan serkano. 

Image: A. Debrot (WUR)

Tera firme hulandes konosé solamente dos sup-espesie endémiko. Nos biodiversidat riba e islanan ariba Hulandes Karibense pues ta hopi úniko. 

Ku e estudio, ku Wageningen Marine Research a hasi riba enkargo di Ministerio di Agrikultura, Naturalesa i Kalidat di Kuminda (LNV), ta bira mas evidente ki rikesa biológiko grandi tin riba e islanan Hulandes Karibense. E islanan ta diferensiá hopi di otro ku sistemanan ekológiko eksklusivo i diverso; di ref di koral te boske di neblina i mondi di mangel di awa. Den e mundu di naturalesa espektakular akí ta biba sortonan poko komun i eksklusivo ku no ta paresé na ningun otro parti na mundu, e asina yamá sortonan endémiko. 

Probablemente tin muchu mas sorto endémiko 

E investigadónan tabatin e tarea pa traha un resúmen di tur e sortonan di animal i mata endémiko riba e islanan SSS i Saba Bank. Nan a hasi esaki a base di lista eksistente di sortonan, komplementá ku deskubrimentunan mas resien, deskribí den diferente rapòrt i artíkulo.

E lista di sortonan endémiko a surpasá tur espektativa i ta mustra klaramente kon riku i infrekuente naturalesa di e islanan SSS i Saba Bank ta. En total a identifiká 223 (sup)espesie endémiko, di kua 198 sorto di animal i 25 sorto di mata. E gran mayoria (162) ta paresé riba tera i ta pertenesé na e gruponan di: tòr, kokolishi, sorto di araña, para- i dalakochi. Hopi di e sortonan raportá ta endémiko den un área geográfiko un tiki mas grandi (Antia Grandi i Antia Chikí).

Sinembargo, 35 sorto ta endémiko di e isla, loke ta nifiká ku nan paresé solamente riba un di e islanan SSS òf na Saba Bank. St. Maarten tin e kantidat mas grandi di sortonan endémiko (12), pero mester di estudio nobo di e status aktual ya ku orkan Irma na 2017 a kousa daño enorme i e lèntfel kresiente ta sòru pa kandelanan dañino. Ounke e lista ku sortonan endémiko ya ta impreshonante, probablemente ta leu di ta kompleto ainda. A hasi tiki estudio ainda di diferente grupo di animal manera tòr i kokolishi chikí i gruponan manera fúngus i hongo no ta inkluí ainda.

Protekshon ta nesesario

E reto grandi ta awor pa pèrkurá pa protehá e rikesa úniko di e sortonan akí den e parti karibense di Reino. P’esei tin mester di konosementu tokante kua di e 223 sortonan endémiko ta bou di menasa di ekstinshon. No opstante e vulnerabilidat grandi di esnan endémiko, pa motibu ku nan ta paresé solamente den un área chikitu asina, e Lista Kòrá di sortonan menasá di International Union for the 

Conservation of Nature (IUCN) - e fuente di informashon mas amplio i mas usá tokante status di sortonan di animal i mata rònt mundu - a hasi estudio di solamente 

un parti chikitu di e sortonan endémiko. Di solamente 42 di e 223 sortonan raportá akí e status ta konosí. Di esakinan seis reptil terestre tin e status di ‘menasá’ òf ‘kasi menasá’. Probablemente tin mas di esnan endémiko ku ta bou di menasa pa motibu di oumento di kondishonnan di tempu ekstremo, invashon di sortonan eksótiko i influensianan humano.

E estudio akí a yuda haña un bista mas mihó di e naturalesa riku i raro di e islanan SSS i Saba Bank. Tur informashon tokante esnan endémiko ta pará den e rapòrt di Bos et al. (2018) ku por haña den ‘Dutch Caribbean Biodiversity Database’ (www.dcbd.nl) i por busk’é den `Caribisch Soortenregister’ (www.dutchcaribbeanspecies.org). Loke nos mester pèrkurá p’é awor ta, pa ningun di e sortonan aki yega riba e lista di sortonan ekstinguí.